40 VUOTTA ELINKEINOELÄMÄN KEHITTÄJÄNÄ

Haapaveden ammattiopiston (ennen Haapaveden ammattioppilaitos) edeltäjän, eli Haapaveden ammattikoulun, toiminta alkoi vuonna 1962. Ensimmäisenä vuonna 35 nuorta aloitti opinnot putkiasentajan, maatalouskonekorjaajan ja ompelijan koulutuslinjoilla.

Ammattikoulun perustaminen liittyy sodanjälkeisen ajan yhteiskunnallisiin muutoksiin: teollistumiseen, maa- ja metsätalouden koneellistumiseen ja sitä seuranneeseen työttömyyteen sekä koulutetun työvoiman tarpeen kasvuun.

Koulun toiminnan alkaessa Haapavedellä ja lähikunnissa ei juuri ollut teollista toimintaa. Ammatillisen koulutuksen aloittaminen oli yksi tärkeä askel kohti maatalousvaltaisen alueen elinkeinorakenteen monipuolistamista, ja 1960-luvun lopussa Haapavesi oli varsin hyvin teollistunut maalaiskunta.

Haapaveden ammattikoulun kuntainliitto, nykyinen Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä perustettiin v. 1960. Kuntayhtymään kuuluu 8 jäsenkuntaa.

Koulu aloitti väliaikaisissa tiloissa. 5.5.1964 muurattiin koulurakennuksen peruskivi, ja opetus uusissa tiloissa pääsi alkuun jo 7.1.1965. Asuntolarakennus valmistui vuonna 1966. Oppilaitoksen tiloja ja laitteita on pidetty ajanmukaisina jatkuvin saneerauksin ja hankinnoin. Sähköosasto sai omat nykyaikaiset tilat, kun teknologiakylään valmistui Sähkötalo vuonna 1990.

Koulutustarjonta vakiintui varhain

Oppilaitoksen koulutustarjonta vakiintui ensimmäisinä vuosina: Toisena toimintavuonna alkoi viilaaja-koneistajan, rakennusmiehen ja keittäjän opintolinjat. Kolmantena lukuvuonna 1964 - 1965 alkoi sähköasentajien kouluttaminen ja käynnistyi ammattikurssitoiminta. 1966 maatalouskonekorjaajan linja muuttui autonasentajalinjaksi, 1967 alkoivat levyseppä-hitsaajan ja teollisuusompelijan linjat. Seuraavana vuonna ompelijan linja vaihtui pukuompelijaksi. 1973 alkoi sähkölaitosasentajan opintolinja ja 1976 laitosasentajan (metalli) ja puhelinasentajan opintolinjat.

Vuosien mittaan linjojen ja tutkintojen nimet ovat muuttuivat, mutta ammattikoulun toimintamalliksi vakiintui viisi osastoa: sähkö, puu- ja rakennus, metalli, auto, ompelu sekä suurtalous. Vaatetustekniikan linja lopetettiin vuonna 1991 alan työllisyyden romahdettua niin Haapavedellä kuin koko maassa.

Kaiken kaikkiaan koulutustarjonnan kehittämisen tärkeimpänä vaikuttimena on ollut alueen teollisuuden työvoimatarpeeseen vastaaminen. Tällä tavoin ammattioppilaitos on sekä halunnut osaltaan kehittää alueen elinkeinoelämää että turvata opiskelijoidensa työllistymistä.

Suuri muutos organisaatioon tuli 1.8.2000, kun kaksi paikkakunnan ammatillista kouluttajaa, Nora-instituutti ja Haapaveden ammattioppilaitos, lakkautettiin ja perustettiin uusi oppilaitos. Uuden oppilaitoksen nimeksi tuli Haapaveden ammattioppilaitos.

Ammattioppilaitoksen tekniikan alan koulutus yhdistyi tekniikan alan osastoksi, ja suurtalousosasto liitettiin uuteen palvelu- ja luonto-osastoon.

Oppilaitoksen rehtoreina ovat toimineet

1962-1964 Kauko Härkönen
1964-1967 Jukka Marttinen
1967-1999 Juhani Petsalo
2000- Erkki Juola

110 VUOTTA NORA PÖYHÖSEN JALANJÄLJISSÄ

Palvelu- ja luontoalojen yksikkö Noran historia alkoi vuonna 1892, kun ruustinna Nora Pöyhönen perusti Haapaveden pappilaan oppilaitoksen, jossa opetettiin kansakoululapsia viljelemään ja käyttämään kasviksia. Syntyi Haapaveden kasvitarha ja keittokoulu.

Seuraavana vuonna koulutus suunnattiin nuorille naisille, koska ruustinna oivalsi, että nuorten naisten kautta uusi tieto tulee varmimmin käyttöön. Nora Pöyhönen ajatteli, että kodit kohoavat vain, jos perheenemännät taitavat työnsä. Hän tiesi, että kasvisten merkitys ruokataloudessa on suuri sekä ravitsemuksellisesti että taloudellisesi.

1800-luvun lopun Haapavesi ja Suomi olivat vielä varsin kehittymättömiä. Vasta ruustinnan opissa haapavetiset saivat nähdä elämänsä ensimmäiset porkkanat ja punajuuret. Haapaveden ensimmäiset kaalikeitot keitettiin pappilan keittiössä. Naisille tarkoitettua koulutusta annettiin koko maassa vain Helsingissä.

Uudesta koulusta oltiin kiinnostuneita ja siitä otettiin mallia Ruotsia ja Englantia myöten.

Tutkija ja kokeilija

1903 ruustinna osti koulun nykyisen paikan, Alamaan tilan Mustikkamäeltä. Etelään viettävä rinne ympäröitiin kuusiaidalla ja muilla suojaistutuksilla, jotta arat kasvit saatiin menestymään. Ruustinna aloitti uuden päärakennuksen suunnittelu- ja rakennustyöt. Arkkitehdiksi hän valitsi Wivi Lönnin.

Ruustinna suunnitteli uuden koulun ympärille runsaat kukka- ja koristekasvi-istutukset hiekkakäytävineen sekä laajan hyötytarhan kyökkikasveille. Puutarha-alalla ruustinna oli merkittävä tutkija ja uudistaja.

Ruustinna uskoi, ettei Pohjolan kylmä ilma ole este kasvien kasvattamiselle ja aloitti mittavan työn viljelymenetelmien kehittämiseksi pohjoiseen sopiviksi. Tiedon hän hankki kokeilemalla, haastattelemalla ja kirjallisuuslähteistä, mm. maanviljelyskemian kirjoista.

Koulun puisto ja erityisesti sen Suvitarhaksi kutsuttu osa on ollut suuri nähtävyys 1920-30-luvuilla. Vaikka istutuksia on ollut pakko karsia, puistossa on edelleen useita satoja kasveja tutustuttavaksi.

Rakennuksia Alamaan tilalle on vuosien mittaan noussut parikymmentä. Nykyisin suurin osa koulun toiminnasta tapahtuu Noraksi kutsutussa, 1960-luvulla rakennetussa ja vuonna 1999 saneeratussa ja laajennetussa päärakennuksessa. Vanha päärakennus, Ruustinnanhovi, on suosittu juhlienpitopaikka.

Koulutus jatkuu ja uudistuu

Koulun toiminta on vuosien kuluessa laajentunut ja muuttunut. 1911 alkoi kotitalousneuvojia valmistava neuvojakoulutus. Muita kursseja oli 7 ja 5 kuukauden kesäkurssit sekä lastenkurssi. Oppilaita saattoi olla satakunta. Vuosikymmenien aikana on usea tuhat oppilas saanut todistuksen koulusta.

Nykyisestä koulutustarjonnasta Nora Pöyhösen perinnettä jatkavat voimakkaasti talouskoulu sekä kotitalous- ja kuluttajapalveluiden koulutusohjelma. 1982-2001 koulussa annettiin sosiaalialan opetusta, mm. kodinhoitajakoulutusta. 1985-2001 koulutettiin kotitalousteknikoita. 1983 alettiin kouluttaa puutarhureita. Vuonna 2000 koulussa alkoi matkailun ohjelmapalveluiden tuottajien koulutus.

Oppilaitokseen kuuluu laaja koulutila, jonka pinta-ala on yli 300 hehtaaria. Tilalla on toiminut opetusnavetta, jossa on ollut lypsykarjaa, sikoja, lampaita ja siipikarjaa. Nykyisin maatilalla on vuokralla ulkopuolinen maatalousyrittäjällä ja yksityinen ratsutalli Tilalla on toiminut kahteen eri otteeseen harjoittelupäiväkoti.

Ei nimi koulua pahenna

Vuosien mittaan oppilaitos on toiminut useilla eri nimillä:
1892 Haapaveden kasvitarha- ja keittokoulu
1919 Haapaveden kotitalousopisto
1932 Haapaveden emäntäkoulu
1986 Haapaveden kotitalousoppilaitos
1991 Haapaveden kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos
1999 Nora-instituutti
2000 Haapaveden ammattioppilaitoksen palvelu- ja luontoalan yksikkö, Nora

Koulu toimi yksityisenä vuoteen 1955 asti ja jatkoi sen jälkeen valtion oppilaitoksena. 1.8.1995 alkaen oppilaitoksen omistajana on ollut Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä, johon kuului silloin Haapaveden ammattioppilaitoksen lisäksi Piippolan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos ja Jokilaaksojen oppisopimustoimisto.

1.8.2000 Nora-instituutti ja Haapaveden ammattioppilaitos lakkautettiin ja perustettiin uusi oppilaitos. Uuden oppilaitoksen nimeksi päätettiin Haapaveden ammattioppilaitos.

Johtajina on ollut Pöyhösiä, Nora Pöyhösen jälkeen hänen lapsiaan ja lapsenlapsiaan, lähes sadan vuoden ajan, vuoteen 1990 asti. Edelleen koulun henkilökuntaan kuuluu kaksi Nora Pöyhösen lapsen lapsen lasta.

Koulun johtajina ja rehtoreina ovat toimineet:

1892-1919 Nora Pöyhönen, os. Europaeus
1919-1929 Maiju Pöyhönen
1930-1940 Elsa Pöyhönen
1940-1950 Matti Pöyhönen
1951-1961 Irja Pöyhönen, os. Kaulio
1962-1990 Anja Pöyhönen
1990-2000 Laina Romppanen
2000- Erkki Juola

Lisää oppilaitoksen historiasta voit lukea teoksista:
Anja Pöyhönen 1992: Sata vuotta ruustinnan koulua
Nieminen, Maija-Liisa - Anttila, Katariina 2003: Luomukeittokirja, Minerva (Koulun opettajien kirjoittamaan kirjaan sisältyy koulun historiaa käsittelevä osuus).